Unen merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin ei voi kiistää. Siitä kertoo jo vuosittain julkaistujen tieteellisten artikkeleiden määrä: 10 000. Luku on kymmenkertainen, kun verrataan vuosikymmenen takaiseen julkaisumäärään. Tämän kunniaksi ranskalainen Le Point -lehti kokosi tärkeimpiä unitutkimustuloksia ja kertoo meille, miksi uni – sen määrä ja laatu – on terveyden kannalta korvaamatonta.

Unen aikana opimme ja muistamme päivän aikana kuultua ja koettua. Nyt ranskalainen neuropsykologian tutkija, Philippe Peigneux, paljastaa sen, miten ja missä tämä tapahtuu. Hän on tutkinut erityisesti otsalohkon ja hippokampuksen välistä vuoropuhelua ja havainnut, että syvän unen aikana nämä kaksi aivojen aluetta näyttävät ”keskustelevan” identtisesti samaan tapaan kuin oppimishetkellä.

Hänen mukaansa tämä indikoi sitä, että päivän aikana opittu ja koettu näyttäisi tallentuvan syvän unen aikana ja mahdollistavan asian muistamisen ja siten oppimisen. Myös unilla on todettu olevan tärkeä rooli oppimisessa. Unennäköä tutkinut ranskalainen neurologi, Isabelle Arnulf, on havainnut, että paradoksaalisen unen vaiheessa aivot lajittelevat päivän tapahtumia ja tärkeiksi valikoituja asioita kerrataan unessa. Jotta lajittelu tapahtuu oikein, on edellisen yön unen täytynyt olla riittävän pitkäkestoista. ”Krooninen huonosti nukkuminen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia lajitteluprosessissa”, hän varoittaa.

Unella on todettu olevan myös selkeitä terveyteen vaikuttavia aspekteja. Henkilöt, jotka pitkäaikaisesti nukkuvat vähemmän kuin kuusi tuntia yössä, näyttävät lihovan selvästi paljon nukkujia herkemmin, ja heillä näyttää tutkimusten valossa olevan kohonnut riski sekä diabeteksen että sydänsairauksien puhkeamiseen. Lapsilla vähän nukkuminen näyttää olevan erityisen haitallista. Heillä lyhyet yöunet laukaisevat ruokahalua kiihdyttävän hormonin tuotannon.

Ranskalaisessa l’Inserm-instituutissa tehtyjen tutkimusten mukaan huonosti nukkuvien lasten ruokahalu kasvoi 24 prosentilla, ja himo rasvaiseen ja makeaan ruokaan kasvoi 30 %:lla. Käytännössä tämä tarkoittaa 350-500 lisäkaloria päivittäin. Lapsilla huonosti nukkuminen liitetään myös heikentyneeseen kasvuun ja kehitykseen. Aikuisilla sama tendenssi näkyy huonona toipumisena, haavojen paranemisena ja muun muassa muistin ja keskittymiskyvyn merkittävänä heikentymisenä. Miehillä huonosti nukkujien keskuudessa on todettu myös sperman laadun heikentymistä.

Hälyttävintä ehkä kuitenkin näyttää olevan se, että vain unen aikana aivot ”pestään” päivän aikana sinne kerääntyneistä haitallisista yhdisteistä. Vaikka aivotutkijat ovat aavistelleet tätä jo vuosikymmeniä, vasta vuonna 2013 tanskalaisen neurobiologin, Maiken Nedergaardin, tutkimusryhmä todisti, että unen aikana elimistö erittää aivoihin nestettä, jonka avulla neuronien ympärille kerääntyneet myrkyt ja haitalliset yhdisteet kulkeutuvat veren mukana maksaan puhdistettaviksi. Mekanismin ansiosta aamulla, hyvin nukutun yön jälkeen, mieli on syystäkin kirkas.

Aina ei onneksi tarvitse nukkua yön yli. Pariisilaisella uniklinikalla on tutkittu päiväunien merkitystä useampaankin otteeseen. Yksi klinikan tutkijoista, Brice Faraut, vakuuttaa, että tutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että päikkäreillä on kyky laskea elimistön kortisoli- ja noradrenaliinitasoja. Näillä hormoneilla on tärkeä rooli keskittymiskyvyn, toiminnan ja stressin synnyssä sekä toisaalta inflammaatiotilojen ylläpitäjinä. Tutkija myöntää, että lisätutkimusta tarvitaan, mutta uskoo vahvasti siihen, että päiväunien salliminen työpaikoilla voisi olla yksi ratkaisu työkyvyn lisäämiseen ja vastaavasti stressin ja uupumisen vähentämiseen.

Lähde: Le Point 28.9.2017, kuva BigStock