Suomalaisten yöunet ovat lyhentyneet ja jopa 75 prosentilla suomalaisista on univelkaa. Suomalaiset nukkuvat keskimäärin noin tunnin liian vähän jokaisena yönä. Vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat yli 8 tuntia yössä, nykyään vain alle 7 tuntia. Tutkimuksia ei tehty täysin identtisellä tavalla, mutta suuntaa ne antavat.

Lapsien väsymysepidemia

Unitutkija, fysiologian dosentti, Olli Polo, kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kyseessä alkaa olla jo yhteiskunnallinen epidemia. Vaikea-asteista väsymystä näkyy huolestuttavan paljon lapsilla ja nuorilla. Hän ei muista, että olisi aiemmin joutunut kirjoittamaan niin paljon lausuntoja siitä, että lapsella on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta.

Yli 6 kk jatkuva väsymys

Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on seurausta kuukausia tai vuosia kestävästä voimakkaasta väsymystilasta ja väsymysalttiudesta johtuva, joka on invalidisoiva pitkäaikaissairaus. Väsymys voi lisääntyä vähäisenkin fyysisen tai psyykkisen rasituksen seurauksena, mutta se ei häviä levossa. Väsymystilaan liittyy usein yksi tai useampi ruumiillinen oire, kuten lihaskipu, huimaus, päänsärky, unettomuus tai ärtyneisyys.

Mistä ja milloin apua?

Väsymystilan jatkuessa vähänkin pitempään on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen. Taustalla saattaa olla jokin sairaus tai se, että kyseessä on väsymysoireyhtymä. Oireita voi usein lievittää stressin määrän vähentämisellä, säännöllisillä nukkuma-ajoilla ja myös akupunktiosta, hieronnasta ja joogasta on joillekin ollut apua.

Tarkista saatko ravinnosta tarvittavat vitamiinit ja täydennä tarvittaessa ravintolisillä. Erityisesti D- ja B12-vitamiinien riittämätön saanti voi aiheuttaa väsymystä. Lyhytaikaiseen unettomuuteen tai unirytmin siirtämiseen saa apua melatoniinista.

Lähteet: Yle.fi, HS.fi, www.terveyskirjasto.fi