1. Huolehdi käsihygieniasta pesemällä kädet saippualla ja lämpimällä vedellä useita kertoja päivässä. Käytä desinfioivaa käsihuuhdetta tilanteissa, joissa vesipesu ei ole mahdollinen tai liikkuessasi yleisillä paikoilla. Oikein käytettynä kertakäyttöinen hengityksensuojain vähentää taudinaiheuttajien leviämistä ympäristössä. Vältä kasvojen koskettelua likaisilla käsillä.
2. Syö terveellisesti ja monipuolisesti saadaksesi kaikkia elimistölle tarpeellisia ravintoaineita. Syyskuun alussa alkaa D-vitamiinikausi, ja nyt on siis aika kaivaa vitamiinipurkki kaapista. Kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia purkista koko pitkän talvikauden ikään katsomatta. Elimistön vastustuskyvyn kannalta D-vitamiini on tärkein vitamiini, joskin C-vitamiini ja sinkki ovat myös tärkeitä ravintoaineita.
3. Pitkäkestoinen univaje ja stressi heikentävät elimistön immuunijärjestelmän toimintaa huomattavasti ja infektioherkkyys lisääntyy. Unen tarve on aina yksilöllinen ja jokaisen pitäisi pyrkiä nukkumaan oman tarpeensa mukaisesti. Nuoret ja lapset tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, mikä on hyvä muistaa lasten nukkumaanmenoajoista puhuttaessa. Jatkuva stressitila nostaa elimistön stressihormonin, kortisolin määrää, millä on haitallisia vaikutuksia useiden eri elimien toimintaan.
4. Ylös, ulos ja lenkille satoi taikka paistoi! Säännöllisesti liikuntaa harrastavilla on parempi vastustuskyky taudinaiheuttajia vastaan kuin niillä, jotka eivät harrasta säännöllistä liikuntaa. Kun liikuntaa harrastetaan kovatasoisesti kestävyysurheiluna, vastustuskyky voikin heikentyä tilapäisesti kovan treenin jälkeen. Mitä kovemmin harjoitellaan, sitä tärkeämpää on antaa keholle sen tarvitsema lepo ja palautumisaika.