Frontiers in Psychology ­tiedelehdessä viime vuoden lopulla julkaistu tutki­mus tarkentaa käsitystä lukemisen ja ikääntymiseen liitetyn muistin heikke­nemisen kausaalisesta yhteydestä.
Beckman-instituutin Advanced Science and Technology ­yksikön tekemässä tut­kimuksessa analysoitiin vapaa-­ajan viihteellisen lukemisen merkitystä työ­muistiin ja niin sanottuun episodiseen muistiin. Tutkimuksessa haluttiin selvit­tää, vaikuttaako lukeminen positiivises­ti muistiin, vai lisääkö hyvä muisti intoa lukemiseen.

Työmuisti on se muistin osa-­alue, jossa juuri opittua jäsennellään ja siir­rettään pitkäaikaiseen muistiin, kun taas episodisella muistilla tarkoitetaan sitä pitkäkestoisen muistin osaa, johon tal­lentuu henkilökohtaisia aikaan ja paik­kaan sidottuja kokemuksia. Molemmilla muistin osa­alueilla on merkitystä luke­misen kannalta, sillä ne helpottavat juuri luetun jäsentämistä ja yhdistämistä kir­jan aiemmissa kappaleissa kerrottuun.

Tutkimusotos koostui kaikkiaan 38:sta 60-79­vuotiasta henkilöistä, joi­den lukemista seurattiin 8 viikon ajan. Lukemista, jota tuli kokonaisuudes­saan olla 90 minuuttia päivittäin ja vii­desti viikossa, seurattiin tutkimukseen sovelletulla applikaatiolla, ja sen ohel­la muistia seurattiin kyselykaavakkeil­la. Samankokoinen kontrolliryhmä teki vastaavan ajan muistipalapelejä, ja hei­dän muistiaan seurattiin samalla app­likaatiolla. Molempien ryhmien muistikapasi­teettia sekä verbaalisia ja lukemiseen liittyviä kykyjä testattiin sekä tutkimus­ ajankohdan alussa että lopussa.

Tulok­set olivat yksiselitteiset: kirjoja lukeneen ryhmän molemmat testatut muistin osa­alueet olivat selvästi kontrolliryh­mää parempia. Lisäksi heidän lauseen­ muodostuskykynsä oli parempi. Tulokset eivät selity tutkittavien per­soonallisuuseroilla tai aiemmalla luku­kokemuksella.

Tutkimustulos vahvistaa siten entisestään käsitystä arjen pienten tekojen merkityksestä muistin ylläpitä­miseen.

Lähteet: Technology Networks 7.12.2022 ja Frontiers 11.7.2022